Myötätuulta rajat ylittävälle yhteistyölle Kostamuksesta

17.5.2017

Kostamuksessa järjestettiin 11. – 12.5.2017 järjestyksessään toinen suomalais-venäläinen yritysten tutustumis- ja kontaktitapahtuma, jossa osallistujat pääsivät kuulemaan yhteishankkeisiin liittyviä puheenvuoroja ja heillä oli myös mahdollisuus käydä kahdenvälisiä neuvotteluja. Tilaisuudessa oli kaikkiaan noin 150 suomalaista ja venäläistä osallistujaa.

Vuonna 2016 ensimmäisen kerran järjestetty yritysfoorumi kasvoi tänä vuonna uuteen kokoluokkaan, kulttuurikeskus Druzbaan suuntasi jopa 150 suomalaista ja venäläistä toimijaa. Tilaisuuden järjestävänä tahona toimivat Euregio Karelia Kostamuksen kaupungin ja Suomi-Venäjä -seuran kanssa.

Ohjelma oli tiivis, ja paikalla oli mm. rakennusalan, matkailun ja kalankasvatuksen aloilla toimivia yrityksiä. Laaja kiinnostus tapahtumaa kohtaan kertoo siitä, että kiinnostusta ja motivaatiota yhteistyön tekemiseen löytyy kummaltakin puolelta rajaa, kunhan löydetään oikeat kumppanit ja rajan ylittävän yhteistyön mahdollistavat lainsäädännölliset ja taloudelliset puitteet ovat olemassa.

Tilaisuus alkoi kaksiosaisella seminaarilla, jossa ensiksi kuultiin yhteistyön kehittämiseen yleisemmällä taholla liittyviä puheenvuoroja. Tilaisuuden avasi Kostamuksen kaupunkipiirin johtaja Anna Bendikova. Sen jälkeen konsuli Tuomas Kinnunen Suomen Pietarin pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteestä kertoi suomalaisesta yritystoiminnasta, raja-alueyhteistyöstä ja kulttuuriyhteistyöstä Karjalan tasavallan alueella, sekä konsulaatin roolista Suomen ja Venäjän välisen yritysyhteistyön edistäjänä: korkean tason viranomaistahojen ja paikallishallinnon mukanaolo on tärkeää Venäjä-yhteistyössä, sillä se avaa ovia yritysyhteistyölle.

Olga Volkova Karjalan tasavallan talouskehitysministeriöstä kertoi alueiden sosioekonomisesta kehityksestä Karjalan tasavallan monokaupungeissa eli yhden teollisuudenalan varaan nojaavissa kaupungeissa, sekä valtion tukitoimenpiteistä sijoittajille. Samaa teemaa sivusi puheessaan myös Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki, joka käsitteli muutoksessa olevia kaupunkeja ja alueiden kilpailukyvyn kriteerejä. Konkreettisena esimerkkinä ”monokaupungista menestykseen” Rautajoki mainitsi Kemijärven kaupungin, joka koki 2000-luvulla usean merkittävän tuotantolaitoksen sulkemisen ja näiden sosio-ekonomiset seurausvaikutukset alueella. Vuodesta 2014 lähtien Kemijärven talouden suunta on kääntynyt nousuun liimapalkkitehtaan avaamisen ja valmisteilla olevan noin (800 miljoonan euron) biotuotetehdasinvestoinnin ansiosta. Investointien ja uusien PK -yritysten avulla myös Kostamus voi kehittyä entisestä monokaupungista monialaiseksi menestyjäksi.

Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen esitteli uuden yhteistyöavauksen puhuessaan ekologisen puurakentamisen mahdollisuuksista kerrostalojen peruskorjaus- ja täydennysrakentamisessa. Viimeisen 11 vuoden aikana Kuhmon kaupunki on kehittänyt energiatehokasta puurakentamista yhteistyössä yritysverkostonsa kanssa kehittämiskeskus Woodpoliksen kautta. Valtanen näkee Kostamuksen jälleenrakentamisen kokoisia mahdollisuuksia yhteistyössä vanhojen betonilähiöiden puuperuskorjauksessa ja ennen kaikkea täydennysrakentamisessa sekä myös uusien puukerrostalojen rakentamisessa. Tätä vauhdittavat vuosikymmenten yhteistyösuhteet ja mahdollisesti CBC -rahoitus.

Dmitry Bazegski Karelia CBC -ohjelman Petroskoin sivutoimipisteestä puolestaan esitteli ohjelman kokemuksia ja käynnistyneen ohjelmakauden mahdollisuuksia yritysten kehittämisen näkökulmasta.

Kahvitauon jälkeen olivat vuorossa yritystoimintaan liittyvät puheenvuorot:

  • näkökulmia yritysten kehittämiseen, Vera Kovalenko, henkilöstöjohtaja, OOO ”AEK”
  • kalankasvatuksen kehittäminen Kostamuksessa kansainvälisen projektin avulla, Yuri Danilchuk, ”Kala- ja Marjapojat”
  • vuolukiven jalostus Kostamuksessa, johtaja Dmitry Baikov, ”Stone group”
  • yritystoiminnan kehittäminen ja yrityksille tarjottavat etuisuudet erikoistalousalueilla, Karjalan Tasavallan kehittämiskeskus, JSC Development Corporation, projektipäällikkö Tatiana Chizhan
  • matkailupalveluita Repolan maalaiskunnassa, Vladimir Ignatjuk (Repolan maalaiskunta) Mujejärven piiri
  • valmistava teollisuustoiminta ja palveluliiketoiminta suomalaisen ja venäläisen yhtiön näkökulmasta, Jaakko Seppälä ”OOO Kompania AlHola”, ”EHP Environment Oy” ja ”Ecofoster Group Oy”
  • yritysyhteistyön tuki Karjalassa, Karjalan yrittäjien oikeussuojavaltuutettu Elena Gnjotova
  • rajanylittävä yhteistyö rakennusalalla, Camilla Maunu, Suomen Urakoitsijat Oy

Seminaariosuuden jälkeen oli mahdollisuus käydä kahdenvälisiä neuvotteluja, joista osa oli sovittu etukäteen ilmoittautumisten yhteydessä ja osa paikan päällä Kostamuksessa esitettyjen toiveiden perusteella. Myös Kajaanin kaupungin ja muiden viranomaistahojen delegaatiot neuvottelivat Kostamuksen kaupunginjohdon kanssa uusista yhteistyömahdollisuuksista.

Illalla Kostamukseen majoittuneet suomalaisvieraat saivat nautiskella paikallisesta kulttuuriohjelmasta päivällisen äärellä, ja perjantaiaamuna oli vielä vuorossa tutustuminen paikalliseen Inkod Oy rakennusliikkeeseen ennen kotimatkalle lähtöä. Yrityksen toimitusjohtaja Anatoli Nasonkov esitteli yrityksen toimintaa ja tulevia rakennushankkeita.  Inkod Oy on mm. rakentanut Kostamuksen keskustan lähelle kokonaisen omakoti- ja rivitaloalueen, ja on parhaillaan rakentamassa uutta, 40 metriä korkeaa ortodoksista kirkkoa Kostamukseen.

Yritysfoorumista toivotaan jokavuotista, nimenomaan yrityksille suunnattua matchmaking -tilaisuutta, mutta samalla todettiin viranomaistahojen läsnäolon merkitys erityisesti yhteyksien luomisessa Venäjän paikallisviranomaisiin.

Lisätietoja:
aluekehityspäällikkö Katja Sukuvaara
Kainuun liitto
044 410 0732
katja.sukuvaara@kainuu.fi


Ympäristö- ja ilmastoyhteistyön rahoitusta

3.4.2017

Rahoitusta Luoteis-Venäjän ja Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoyhteistyöhön on nyt haettavissa uudesta rahoitusohjelmasta! Hankehaku auki 12.4.2017 saakka.

Ympäristö- ja ilmastoyhteistyön ohjelman (PECC) tavoitteena on edistää välittömien ympäristö- ja ilmastoparannuksien saavuttamista Luoteis-Venäjällä ja johtaa välillisiin parannuksiin Pohjoismaissa, Baltian maissa ja koko Barentsin alueella. Tavoitteeseen pyritään tukemalla tarkoituksenmukaisia luoteisvenäläisiä alue- ja paikallistason hankkeita.

Rahoitusta on tarjolla verkostoitumiseen, tiedonvälitykseen, valmiuksien kehittämiseen sekä varuste-, tekniikka- ja infrastruktuuri-investointeihin seuraavilla aloilla: uusiutuvat energianlähteet, energian säästäminen ja energiatehokkuuden parantaminen, entistä puhtaampi tuotanto ja kestävä kulutus, kestävä kaupunki- ja maankäytön suunnittelu sekä luonnonsuojelu.

Rahoitusta voidaan myöntää kumppanuuksille, joissa on mukana pohjoismaisia alue- ja kuntatason ei-kaupallisia laitoksia, järjestöjä tai viranomaisia ja niitä vastaavia hyväksyttyjä kumppaneita Luoteis-Venäjällä. Kaupalliset toimijat eivät voi hakea rahoitusta tai toimia kumppaneina, mutta ne voivat tarjota asiaankuuluvaa tekniikkaa ja palvelua järkevin taloudellisin ehdoin. Valituille ehdotuksille voidaan myöntää 30 000–200 000 euron rahoitus, kunhan tietyt yhteisrahoitusvaatimukset täyttyvät.

Hakemukset lähetetään erillisestä hakusivustosta, ja hakuaika päättyy 15. toukokuuta 2017. Hakuprosessia ja -ilmoitusta koskevat tiedustelut tulee lähettää järjestelmän kautta osoitteeseen pecc@nefco.fi viimeistään 12. huhtikuuta 2017.

Ohjelman kokonaisrahoitus on 1,1 miljoonaa euroa, josta vastaavat Pohjoismaiden ministerineuvosto sekä Barents Hot Spots Facility -rahasto (BHSF), jota NEFCO on hallinnoinut vuodesta 2004 lähtien. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoitusosuus on 6 miljoonaa Tanskan kruunua ja BHSF:n osuus enintään 300 000 euroa.

Yhteydenotot

Satu Reijonen
Puhelin +45 33 96 02 00
Sähköposti sare@norden.org


Euregio Karelia-seminaari järjestettiin 2.11. Joensuussa

15.11.2016

Raja-alueyhteistyön tulevaisuus nähdään valoisana

Euregio Karelian puheenjohtajat 2016 Risto Poutiainen ja Juri Saveljev poseeraavat yhdessä Valeri Shljaminin (keskellä) kanssa.

Euregio Karelian puheenjohtajat 2016 Risto Poutiainen ja Juri Saveljev poseeraavat yhdessä Valeri Shljaminin (keskellä) kanssa.

Seminaari ”Raja-alueyhteistyön nykytila ja tulevaisuus Euregio Karelian alueella” kokosi yhteen yli 100 toimijaa kuulemaan alustuksia ja keskustelemaan raja-alueyhteistyöstä niin Euregio Karelian alueella, kuin myös laajemmin Suomen ja Venäjän välillä.

Seminaarin esitykset ja puheenvuorot löytyvät Euregio Karelian nettisivuilta http://www.euregiokarelia.com/materiaalit/tilaisuuksien-materiaalit.

 

 

 

 

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Hallituksen puheenjohtajan Esko Ahon (East Office of Finnish Industries) mukaan tärkeimmät syyt Suomen ja Venäjän kaupan volyymien laskulle ovat pakotteet, ruplan heikkeneminen ja Venäjän yhteiskunnan rakenteiden jäykkyys.  Hän kertoi, että pakotteista huolimatta kauppa on viime aikoina piristynyt ja fundamentaalinen perusta Suomen ja Venäjän väliselle kaupalle on kunnossa.

Venäjän Suomen kaupallisen edustuston päällikkö ja yksi vuoden 2000 Euregio Karelia-yhteistyöalueen perustamissopimuksen allekirjoittajista Valery Shljamin näki EU:n, Venäjän ja Suomen välisen raja-alueyhteistyön jatkuvuuden tärkeänä. Raja-alueyhteistyö työllistää Suomessa noin 15 000 henkeä ja Venäjällä noin 10 000 henkilöä. Hän piti vahvuutena, että Suomen ja Venäjän rajanylittävät suhteet ovat monitasoiset, ja toimijoita ovat valtiovallan elinten lisäksi mm. ystävyyskaupungit ja -kunnat, korkeakoulut sekä yritykset ja kauppakamarit. Taloudellisen yhteistyön haasteena hän nosti esille sen, että suomalaiset pankit myöntävät hyvin nihkeästi lainoja venäläisille tai venäläistaustaisille yrityksille. Tästä on kokemuksia myös Pohjois-Karjalassa.

Valeri Shljaminin tavoin valtiosihteeri Jari Partanen liikenne- ja viestintäministeriöstä näki tärkeänä tapahtumana sen, että Suomen ja Venäjän hallitustenvälinen talouskomissio kokoontuu Moskovassa 23.11. – ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen.  Viranomaisten suhteiden lämpenemisestä kertoo sekin, että suomalais-venäläinen rajanylittävän yhteistyön komissio kokoontui kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran Hatsinassa Leningradin alueella syyskuun lopulla. Komissiolla on tärkeä rooli varmistaa raja-alueiden yhteistyön strateginen ja poliittinen ohjaus.

Yksi tärkeimmistä rajan ylittävän yhteistyön rahoitusinstrumenteista ovat ENI CBC-ohjelmat. Neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen TEM:stä kertoi, että vuoden 2017 alussa Suomen ja Venäjän välillä käynnistyy kolme rahoitusohjelmaa, joiden rahoitus on yhteensä 180 miljoonaa euroa.  Euregio Karelian alueella toimivan Karelia-ohjelman rahoitus on 43 miljoonaa euroa. Ohjelmaa rahoittavat EU, Venäjä ja Suomi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paneelikeskustelussa pureuduttiin etsimään vastausta kysymykseen, onko metsäbiotaloudesta uuden kasvun ja hyvinvoinnin veturiksi Euregio Karelian alueella. Raaka-ainevarojen arvioitiin riittävän nykyisille tehtaille ja uusillekin biojalostamoinvestoinneille, joita on suunnitteilla molemmin puolin rajaa. Uhkina suunnitelmien toteutumiselle nähtiin rahoituksen saatavuus ja rajanylityspaikkojen toimivuus.

Kostamuksessa puuta sahaavan Karelian Wood Companyn toimitusjohtajan Jukka Norpan mukaan Vartius-Lytan rajanylityspaikan tulisi olla auki myös yöllä (nyt klo 7-21), jotta yrityksen 7 000 rekan liikenne voisi ensi vuonna sujuvasti ja taloudellisesti kannattavasti operoida pääasiassa Kostamuksen ja Oulun sataman välillä. Rajavartiolaitoksen suunnitelmissa on kuitenkin päinvastoin supistaa Vartius-Lytan aukioloa kahdella tunnilla. Suomen valtiovallan suuntaan lähetettiinkin seminaarista painokas viesti, että Rajan ja Tullin määrärahojen tulisi säilyä tasolla, joka mahdollistaa Euregio Karelia alueen rajanylityspaikkojen nykyisten aukioloaikojen säilymisen, ja Vartius-Lytan jopa ympärivuorokautisen aukiolon.

Euregio Karelia on Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue ja – foorumi. Yhteistyön tärkeimpiä painopisteitä ovat yhteinen edunvalvonta rajan ylittäviin asioihin liittyen, yhteyksien ja infrastruktuurin parantaminen, elinkeinoelämän yhteistyön edistäminen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen. Läpileikkaavina teemoina ovat ympäristöasiat, nuorisoyhteistyö sekä koulutus ja tutkimus.

Euregio Karelian tavoitteet, tehtävät ja toimintaperiaatteet löytyvät Toiminnan pääsuunnat 2020 -asiakirjasta.

Lisätietoja:

Yhteyspäällikkö Timo Leinonen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, timo.leinonen(at)pohjois-karjala.fi, 050 463 1424

Aluekehityspäällikkö Paavo Keränen, Kainuun liitto, paavo.keranen(at)kainuu.fi, 044 7100 853

Kansainvälisten asioiden päällikkö Roman Gokkoev, Pohjois-Pohjanmaan liitto, roman.gokkoev(at)pohjois-pohjanmaa.fi, 040 539 2133


Euregio Karelia -seminaari Joensuussa 2.11.2016

19.10.2016

Euregio Karelia ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto järjestävät Joensuussa seminaarin “Raja-alueyhteistyön nykytila ja tulevaisuus Euregio Karelian alueella” 2.11.2016. Seminaarissa tarkastellaan raja-alueyhteistyön nykytilaa sekä yhteisesti edistettäviä hankkeita, myös Suomen ja Venäjän väliset CBC –ohjelmat sekä niiden alueelle tuomat mahdollisuudet ovat esillä.

Euregio Karelia ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto järjestävät Joensuussa seminaarin “Raja-alueyhteistyön nykytila ja tulevaisuus Euregio Karelian alueella” 2.11.2016. Seminaarissa tarkastellaan raja-alueyhteistyön nykytilaa sekä yhteisesti edistettäviä hankkeita. Myös Suomen ja Venäjän väliset CBC –ohjelmat sekä niiden alueelle tuomat mahdollisuudet ovat esillä.

Pyydämme ilmoittautumisianne 21.10.2016 mennessä. Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittauduthan nopeasti. Ilmoittautumislomake löytyy osoitteesta

www.pohjois-karjala.fi/raja-alueyhteistyo .

2.11.2016 klo 9.30–16.15, Joensuun Tiedepuisto, Länsikatu 15

Iltatilaisuus klo 18.30–20.30 Joensuun Teatteriravintolan lasiterassi, Rantakatu 20

Seminaarissa tarkastellaan ajankohtaista raja-alueyhteistyötä sekä Euregio Karelian alueella yhteisesti edistettäviä hankkeita. Teemoina ovat metsäbiotalous, matkailu, kulttuuri, liikenne ja logistiikka sekä CBC-ohjelmien alueelle tuomat mahdollisuudet. Asiantuntijapuheenvuorojen (mm. Esko Aho, East Office of Finnish Industries) ja paneelikeskustelujen lisäksi ohjelmaan sisältyy iltatilaisuus, joka tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia rajanylittävästä yhteistyöstä kiinnostuneille venäläisille ja suomalaisille toimijoille.

Alustava ohjelma

09.30 Rekisteröityminen ja kahvit

10.00 Seminaarin avaus ja Euregio Karelian esittely
Euregio Karelian hallituksen puheenjohtajat vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen ja
Karjalan tasavallan hallituksen varapääministeri Juri Saveljev

10.20 Suomen ja Venäjän välisen taloudellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet
Hallituksen puheenjohtaja Esko Aho, East Office of Finnish Industries

10.50 Paneelikeskustelu: Onko metsäbiotaloudesta uuden kasvun ja hyvinvoinnin
veturiksi Euregio Karelian alueella?

12.15 Lounas

13.30 Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet
Varaministeri Alexandr Tsybulski, Venäjän talouskehitysministeriö

13.50 Raja-alueyhteistyön nykytila ja tulevaisuuden näkymät Itä- ja Pohjois-Suomessa
Valtiosihteeri Jari Partanen, Liikenne- ja viestintäministeriö

14.10 Liikenneyhteydet Euregio Karelian alueella ja niiden kehittämistarpeet
Varapuheenjohtaja Aleksei Markov, Karjalan tasavallan valtiollinen tiestö-, liikenne-
ja tietoliikennekomitea
Kansainvälisten asioiden päällikkö Miia Asikainen, Liikennevirasto

14.30 Kahvitauko

15.00 Suomen ja Venäjän väliset ENI CBC–ohjelmat käynnistyvät:
mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat Euregio Karelian alueelle

Neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen, Työ- ja elinkeinoministeriö

15.20 Matkailu ja kulttuuri raja-alueiden elinvoimaisuuden vahvistajana    
Ministeri Aleksei Lesonen, Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö

15.40 Keskustelua matkailun ja kulttuurin yhteistyömahdollisuuksista uuden
ohjelmakauden kynnyksellä

16.00 Seminaarin yhteenveto
Kaupallinen edustaja Valeri Shljamin, Venäjän federaation kaupallinen edustusto
Suomessa

16.15 Seminaari päättyy

18.30 Cocktail-tilaisuus ja verkostoitumista, Joensuun Teatteriravintola

20.30 Tilaisuus päättyy

Seminaarikielet suomi-venäjä, simultaanitulkkaus


Kannanotto rajanylityspaikkojen nykyisten aukioloaikojen turvaamiseksi

15.9.2016

Suomen rajavartiolaitos on esittänyt harkittavaksi Niiralan rajanylityspaikan
sulkemista kello 23–07 väliseksi ajaksi, Vartiuksen rajanylityspaikan nykyisen aukioloajan lyhentämistä kahdella tunnilla sekä Kuusamon rajanylityspaikan avaamista vain kuutena päivänä viikossa. Esitykset liittyvät rajavartiolaitoksen 15 miljoonan euron sopeuttamistarpeeseen ja tarpeeseen lisätä henkilöresursseja maarajojen valvontaan.

Euregio Karelia on 26.8.2016 yhteisenä kannanottonaan esittänyt, ettei rajanylityspaikkojen aukioloaikoja tule rajoittaa.

Kannanotto kokonaisuudessaan

Lisätietoja

Euregio Karelian pääsihteeri
Timo Leinonen
puh. 050 463 1424
timo.leinonen@pohjois-karjala.fi

 

 


UKK-seuran vierailu Kainuuseen ja Kostamukseen

25.8.2016

UKK-seuran kotipaikka on Helsinki, mutta seuralla on toimintaa koko maassa. Toiminnan tarkoituksena on vaalia presidentti Kekkosen elämäntyötä ja tehdä sitä tunnetuksi. Heinäkuussa 2016 UKK-seura järjesti seminaarin Kuhmossa, aiheena oli ”UKK ja Kainuu”. Samassa yhteydessä toteutettiin virallinen matka Kostamukseen.

Matkalla oli noin 60 henkeä, lähinnä pääkaupunkiseudulta, ryhmän vetäjänä toimi kuhmolaissyntyinen valtiosihteeri Paula Lehtomäki ja mukana oli mm. presidentin entinen kansliapäällikkö Juhani Perttunen.

UKK-seuran ryhmää Kainuussa isännöineellä maakuntajohtaja Pentti Malisella oli tilaisuus kertoa ryhmälle Kainuun kuulumisia bussimatkalla Kajaanista Kuhmoon, valtuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen toi bussissa Kajaanin kaupungin terveiset, Suomussalmen entinen kunnanjohtaja ja Kainuun entinen maakuntajohtaja Timo Säkkinen puolestaan Suomussalmen terveiset. Aluekehityspäällikkö Paavo Keränen kertoi ryhmälle Kainuun raja-alueyhteistyöstä, Kostamuksen rakentamisesta ja sen vaikutuksista Kainuuseen. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen esitti myös maakunnan tervehdyksen Kuhmon seminaarissa.

Kostamuksessa vieraita isännöivät Karjalan tasavallan päämies Aleksander Hudilainen ja Venäjän Federaation kaupallisen edustuston johtaja Suomessa, Valeri Shljamin, yhdessä Kostamuksen kaupungin johdon ja yritysten edustajien kanssa. Tilaisuus sai hyvin julkisuutta Karjalan TV:ssä ja lehdissä. Myös Suomen Yle TV oli mukana.

Kostamuksessa pidettiin seminaari ajankohtaisista yhteistyökysymyksistä. Matkan lopuksi paljastettiin UKK-Kosygin -muistomerkin jalustaan kiinnitetty laatta, johon on kirjattu muistomerkin rakentamista taloudellisesti tukeneiden suomalaisten kuntien, yritysten ja muiden tahojen (16 kpl) nimet sekä suomeksi että venäjäksi.

Luel lisää UKK-Seurasta


Kontakteja Kostamuksesta

28.4.2016

kostamuksen kontaktitapahtuma01

Kainuun liitto, Kainuun yrittäjät ja Suomi-Venäjä – seuran Pohjois-Suomen piirijärjestö järjestivät 14.4.2016 Kostamuksessa kansainvälisen bisnestapahtuman, jossa viranomaiset ja yritykset esittelivät toimintaansa ja kertoivat kansainvälistymistoiveistaan. Tapahtuman tavoitteena oli pk-yritysten yhteistyön kehittäminen, mutta tarjolla oli myös arvokasta tietoa kansainvälisestä ohjelmatyöstä. Paikalla oli osallistujia Karjalan tasavallasta, Kaliningradista, Arkangelista, Kainuusta sekä Pohjois-Karjalasta.

Dmitri Kislov Karjalan tasavallan talouskehitysministeriöstä sekä Paavo Keränen Kainuun liitosta viittasivat molemmat puheenvuoroissaan Karelia CBC-ohjelman valmistelutilanteeseen. Nykyisessä ohjelmassa keskitytään toimintasektoreiden sijaan ohjelma-alueiden valitsemiin temaattisiin painopisteisiin, joita ovat liiketoiminta ja pk-yritysten kehittäminen, paikallisen kulttuurin edistäminen ja historiallisen perinnön säilyttäminen, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä rajanylitys ja rajaturvallisuus. Jos kaikki menee suunnitellusti, hankehaut päästään avaamaan ensi syksynä, ja ensimmäiset projektit voidaan käynnistää alkuvuodesta 2017. Kiinnostuneiden hanketoimijoiden kannattaa aloittaa suunnittelu ja hankekumppaneiden etsintä hyvissä ajoin ennen kesän lomia.

Paavo Keränen kertoi Suomessa käynnissä olevasta aluehallintouudistuksesta. Aluehallintouudistus ja maakuntien roolin muuttuminen mahdollistaa alueiden roolin selkiyttämisen kansainvälisessä yhteistyössä. Euregio Karelia on foorumi, joka luo strategista pohjaa yhteistyön kehitykselle. Kainuun kannalta keskeisiä Venäjä-yhteistyön teemoja ovat poikittaisliikenteen kehittäminen Vartiuksen rajanylityspaikan kautta, matkailu, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä sosiaalinen hyvinvointi.

Paavo Keränen kertoi Suomessa käynnissä olevasta aluehallintouudistuksesta. Aluehallintouudistus ja maakuntien roolin muuttuminen mahdollistaa alueiden roolin selkiyttämisen kansainvälisessä yhteistyössä. Euregio Karelia on foorumi, joka luo strategista pohjaa yhteistyön kehitykselle. Kainuun kannalta keskeisiä Venäjä-yhteistyön teemoja ovat poikittaisliikenteen kehittäminen Vartiuksen rajanylityspaikan kautta, matkailu, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä sosiaalinen hyvinvointi.

Kaliningradin kuulumisia olivat kertomassa pk-yritysten tukikeskuksen puheenjohtaja Aleksander Popov sekä Kaliningradin alueen kansainvälisten hankkeiden koordinaattori Andrei Elizarov. Kaliningradissa on meneillään kansainvälisiä projekteja Luoteis-Venäjän energiatehokkuuden ja cleantechin, biotalouden ja merellisten bioresurssien kehityksen sekä osallistavan kaupunkisuunnittelun edistämisen saralla. Yhteistyökumppaneita etsitään muun muassa Pohjoismaista, ja projektien puitteissa on luvassa myös Suomen matka. Bisnestapahtuman osallistujat saivat myös kutsun 8.-9. kesäkuuta Kaliningradissa järjestettävään seminaariin, jossa käsitellään asukkaiden ja yritysten osallistumista kaupunkiympäristön suunnitteluun ja säilyttämiseen sekä syyskuun alussa järjestettävään Kaliningradin energiafoorumiin.

Ozjosrkin alueelta tullut Andrei Elizarov kertoi, että Kaliningradissa sekä Suomen ja Venäjän Karjalassa on hyvin samankaltainen luonto, joten yhteistyömahdollisuuksia löytyy esimerkiksi luontomatkailun ja kalastuksen tiimoilta. Kaliningradissa tehdään paljon yhteistyötä etenkin Puolan ja Liettuan kanssa, ja eurooppalaisia kokemuksia halutaan hyödyntää alueen kehittämisessä.

Ozjosrkin alueelta tullut Andrei Elizarov kertoi, että Kaliningradissa sekä Suomen ja Venäjän Karjalassa on hyvin samankaltainen luonto, joten yhteistyömahdollisuuksia löytyy esimerkiksi luontomatkailun ja kalastuksen tiimoilta. Kaliningradissa tehdään paljon yhteistyötä etenkin Puolan ja Liettuan kanssa, ja eurooppalaisia kokemuksia halutaan hyödyntää alueen kehittämisessä.

 

Kansainvälistymisrahoitusta ja vientitakuita suomalaisyrityksille myöntävän Finnveran toimintaa esitteli Aatos Martikainen. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi toimintaansa aloittaville, sukupolven vaihdoksen läpikäyville, kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille. Ulkomaisille yrityksille Finnvera tarjoaa rahoitusta suomalaisten kumppaneiden kautta siten, että suomalainen yritys toimii lainanottajana. Aatos Martikainen totesi, että tällä hetkellä Venäjän markkinoille suuntautuneita vientiyhtiöitä on Finnveran listoilla 43, ja luvussa olisi vielä kasvunvaraa.

Karelian Wood Companyn toimitusjohtaja Jukka Norppa kertoi Suomen metsäteollisuuden mahdollisuuksista Kostamuksessa. Pin Arcticin tytäryhtiö työllistää Kostamuksessa 228 henkeä, ja sen liikevaihto vuonna 2015 oli 900 miljoonaa ruplaa. Jukka Norpan mukaan nyt on hyvä aika investoida Venäjälle: viranomaiset ovat yhteistyöhaluisia, työvoimakustannukset maltilliset, työvoimaa on riittävästi, raaka-ainevarannot hyvät ja jalostusaste alhainen. Kostamuksen sijainti on myös erinomainen – matkaa Oulun satamaan on vain 300 km. Toisaalta liiketoimintaympäristö tarjoaa myös omat haasteensa: suomaisten on varauduttava siihen, että omistajan edustajan on oltava paikan päällä. Metsäalalla aliurakoitsijaketju puunkuljetuksen ja korjauspalveluiden osalta on Venäjällä heikko, ja yrityksen yhteiskuntavastuu on hyvin erilainen kuin Suomessa.

Monet foorumiin osallistuneet yrittäjät kertoivat kansainvälistymissuunnitelmistaan. Yhteistyökumppaneita haettiin niin laivanrakennuksen, metallinkierrätyksen kuin puunjalostus- ja metsäkonealoilta, ja suomalaisia franchising- yrityksiä toivottiin Arkangeliin. Karjalan yrittäjien oikeussuojavaltuutettu Elena Gnjotova puolestaan kertoi Karjalan tasavallassa tarjottavasta oikeusapupalvelusta, jonka tehtävä on auttaa yrittäjiä erilaisissa ongelmatilanteissa.

FinTek on liimahirsitalojen tuotantoon erikoistunut yritys. Pääjohtaja Andrei Aleksenko kertoi, että yritys työllistäisi mielellään suomalaisia korkean teknologian osaajia. Yritys toivoo suomalaisilta kumppaneilta rohkeutta ja nopeutta kansainvälistymistä koskeviin päätöksiin. FinTek investoi parhaillaan Pääjärvelle, jonne on nousemassa uusi saha. Investoinnin suuruus on jopa 40 miljoonaa euroa.

FinTek on liimahirsitalojen tuotantoon erikoistunut yritys. Pääjohtaja Andrei Aleksenko kertoi, että yritys työllistäisi mielellään suomalaisia korkean teknologian osaajia. Yritys toivoo suomalaisilta kumppaneilta rohkeutta ja nopeutta kansainvälistymistä koskeviin päätöksiin. FinTek investoi parhaillaan Pääjärvelle, jonne on nousemassa uusi saha. Investoinnin suuruus on jopa 40 miljoonaa euroa.

Matkailu oli myös yksi seminaarin teemoista. Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön Dimitri Bobrov näki Pietarin ympäristöön rakennetun Hopeisen helminauhan matkailuverkoston tärkeäksi Kostamuksen matkailupotentiaalin kannalta. Hopeinen helminauha yhdistää Luoteis-Venäjän alueet, ja siihen kuuluu yhteensä 13 matkailureittiä. Paavo Keränen mainitsi, että myös viisumikäytäntöjen sujuvoittaminen tai viisumivapaus lyhyille matkoille edistäisivät osaltaan rajanylittävää matkailua.

Tilaisuuden jälkeen osallistujat pääsivät vierailemaan FinTekin, Karelian Wood Companyn ja PKC-Groupin tehtailla.

kostamuksen kontaktitapahtuma13 kostamuksen kontaktitapahtuma05 kostamuksen kontaktitapahtuma04


Euregio Karelian edustajat Venäjän federaation kaupallisen edustuston vieraina

27.4.2016

Pentti Malinen kertoo Kainuun terveiset Valery Shljaminille. Kuva: Irina Nazarova

Pentti Malinen kertoo Kainuun terveiset Valery Shljaminille. Kuva: Irina Nazarova

Euregio Karelian alueen maakuntajohtajat Risto Poutiainen (Pohjois-Karjala), Pentti Malinen (Kainuu), Paavo Harju (Pohjois-Pohjanmaa), Karjalan tasavallan talouskehitysministeriön varaministeri Dmitri Kislov sekä osa Euregio Karelian sihteeristöstä kävivät Venäjän kaupallisen edustajan Valery Shljaminin vieraina 5.4.2016.

Venäjän Federaation kaupallisessa edustustossa vuodesta 2003 saakka työskennellyt Valery Shljamin on yksi keskeisistä Euregio Karelian perustajahahmoista. Karjalasta lähtöisin oleva kaupallinen edustaja on työskennellyt muun muassa Kostamuksen kaupunginvaltuutettuna, Karjalan tasavallan hallituksen varapuheenjohtajana, ulkoministerinä sekä talouskehitysministerinä. Miltä Euregio Karelian tilanne näyttää nykyään?

”Euregio Kareliaa perustettaessa suomalaiset ja venäläiset toimijat halusivat nähdä, mitä kaikkea läheisillä naapuruussuhteilla voi saada aikaan”, Shljamin totetaa. Hänen mukaansa Euregio Karelian alueella rajanylittävän yhteistyön merkitystä ei voi pelkistää talouden mittareihin, vaan siihen kuuluu olennaisesti myös alueen eri kulttuureiden ja ihmisten välinen vuorovaikutus. Alueellisena foorumina Euregio Karelia mahdollistaa eri aluetasojen kehityssuunnitelmien yhteensovittamisen ja yhteisten intressien löytämisen. Myös uudenlaisia yhteistyön muotoja tarvitaan muuttuvassa maailmassa. Pitkät laukkukaupan perinteet ovat modernisoituneet nykypäivän liiketoiminnaksi, ja teknologiapuistojen välillä tehdään yhteistyötä.

Suomen ja Venäjän välinen kaupankäynti on viime aikoina kohdannut suuria haasteita. Joillain sektoreilla talousvaikeudet ja pakotteet ovat vaikuttaneet hyvinkin voimakkaasti erityisesti vientimarkkinoihin. Yhteistyöhalukkuutta kuitenkin löytyy. Shljaminin mukaan venäläiset ovat erittäin kiinnostuneita muun muassa teknologiakumppanuudesta suomalaisyritysten kanssa. Korkea teknologia kehittyy Venäjällä hyvää vauhtia, ja yhteistyömahdollisuuksia on esimerkiksi lääketeollisuuden, kemian ja ICT:n aloilla. Bloombergin innovaatioindeksissä Venäjä oli sijailla 12, Suomi sijoittui seitsemänneksi.

Taloudellisesti merkittäviä yhteistyöaloja ovat tällä hetkellä arktinen teknologia, laivanrakennus sekä energiantuotanto. Liiketoiminnan infrastruktuurin kehittämiselle on tarvetta, jotta taloudellista yhteistyötä pystytään lisäämään. 


Euregio Karelian vuosi 2015

15.2.2016

Euregio Karelia hallituksen kokous 2015 Petroskoi

Kokoukset ja Euregio Karelian toiminta

Euregio Karelian hallitus kokoontui 10. joulukuuta 2015 Petroskoissa. Vuonna 2015 Euregio Karelian hallituksen puheenjohtajina toimivat Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju ja Karjalan tasavallan talouskehitysministeri Valentin Tshmil, pääsihteereinä Roman Gokkoev ja Kira Romanova.

Avauspuheenvuorossaan Karjalan Valentin Tshmil esitteli kesäkuussa hyväksytyn Karjalan Tasavallan talouskehitys 2020 – tavoiteohjelman, jossa Karjalan talouspotentiaalin kehittämiseksi nimetyt kulmakivet ovat perustuotannon kilpailukyvyn lisääminen, uusien tuotantoyritysten ja klustereiden perustaminen sekä toimivan infrastruktuurin turvaaminen alueen sosiaalista ja taloudellista kehitystä varten. Raja-alueen infrastruktuurin, erityisesti Värtsilän rajanylityspaikan ja rautatieaseman sekä Syväoron rajanylityspaikan ja tulliterminaalin kehittäminen ja rakentaminen ovat tärkeitä kehityskohteita Karjalan tasavallan näkökulmasta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Lyly Rajala kertoi poliittisessa katsauksessaan Suomen aluehallinnossa vuonna 2019 voimaantulevasta uudistuksesta.

Hallituksen kokous Petroskoissa 2015

Muita kokouksessa käsiteltyjä asioita olivat kansainvälisiä standardeja vastaavaksi saatetun Venäjän valtionhankintoja koskevan lainsäädännön periaatteet ja sen luomat edellytykset myös suomalaisten toimijoiden kilpailulle, edellisen kokouksen päätösten toimeenpano sekä Euregio Karelia yhteistyön pääsuunnat 2020 – asiakirjan toteuttaminen. Keskustelua käytiin Karelia ENPI CBC 2007–2013 – ohjelman lopputuloksista ja sulkemisprosesseista sekä Karelia CBC 2014–2020 – ohjelman valmistelusta. Myös Kainuun liiton Barentsin alueneuvoston puheenjohtajuustavoitteet kaudelle 2015 – 2017 sekä mahdollisuus Euregio Karelia – seminaarin järjestämisestä Pohjois-Karjalassa syksyllä 2016 olivat agendalla.

Euregio Karelian sihteeristö kokoontui vuonna 2015 neljä kertaa. Teemoina olivat muun muassa esitteen laatiminen Euregio Karelian toiminnan pääsuunnat 2020- asiakirjan pohjalta, nettisivujen päivittäminen sekä tiedonvälityksen lisääminen Euregio Karelian Facebook-sivun kautta. Lisäksi kokouksissa käsiteltiin uutta CBC-ohjelmaa ja muita ajankohtaisia rajanylittävään yhteistyöhän liittyviä asioita.

Toiminnan pääsuunnat 2020- asiakirjassa esitettyjä tavoitteita on ajettu maakunnissa. Kainuun osalta yritysten, hallinnon, opetuksen ja kulttuurin edustajista koostuva Venäjä-asiantuntijaryhmä toimii vuonna 2014 laaditun Kainuun Venäjä-strategia 2020:n pohjalta. Pohjois-Karjalassa toimiva Venäjä-ryhmä ohjaa Venäjä-yhteistyötä ja toteuttaa maakuntaohjelmaan kirjattua älykkään erikoistumisen strategiaa Venäjä-osaamisen alueella.

Euregio Karelian hallituksen Suomen puheenjohtajuus vuonna 2016 on Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla. Venäjällä puheenjohtajuutta jatkaa Karjalan tasavalta.

Hankkeet ja sopimukset

Petroskoin ja Joensuun välillä elokuussa 2013 käynnistynyt päivittäinen bussiliikenne on ainoa rajanylittävä julkinen yhteys Euregio Karelian alueella. Pohjois-Karjalan ja Kainuun yhteistyönä on käynnistetty NiiKa-esiselvityshanke, jonka tavoitteena on luoda monipuolien elinkeinotoiminnan ja yhteistyön mahdollistava kehityskäytävä reitille Petroskoi-Niirala-Joensuu-Kajaani-Oulu. Hanke toteutetaan osana laajempaa kansainvälistä Barentsin yhteistyöaluetta yhdessä Karjalan tasavallan edustajien kanssa vuonna 2016.

Euregio Karelian sihteerit ovat osallistuneen CBC-ohjelman valmisteluissa ohjelmointikomitean työskentelyyn, esittäneet näkemyksiään investointihankelistaan ja ohjelma-asiakirjaan. Euroopan komissio hyväksyi ohjelma-asiakirjat joulukuussa 2015. Ohjelmakauden painopisteet ovat pk-yritysten toiminta, kulttuuri ja historiallisen perinnön säilyttäminen, ympäristönsuojelu ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen sekä tehokkaat ja turvalliset rajat.

Suomi ja Venäjä allekirjoittivat uuden rautatieliikennesopimuksen huhtikuussa 2015, ja se tulee ratifioida maiden eduskunnissa. Voimaan astuttuaan se tulee edistämään maiden välistä kauppaa, mutta ei avaa maiden sisäisiä rautatiekuljetusmarkkinoita naapurimaiden yrityksille.

Toteutuneita projekteja

Lahdenpohjan piirisissä Karjalan tasavallassa avattiin marraskuun lopussa rajanylittävän yhteistyön kannalta tärkeä Ihala-Raivio-valtakunnanraja -tie, johon on saatu rahoitusta ENPI CBC-ohjelmasta.

Schengen-maiden yhteinen viisumitietojärjestelmä VIS laajeni Venäjälle. Tähän liittyen viisumihakijoilta on viisumihakemuksen jättämisen yhteydessä kerätty sormenjäljet 14.9.2015 alkaen. Rajanylitysmäärät ovat pysyneet keskimäärin edellisvuoden tasolla, mutta suomalaisten osuus rajanylittäjistä on kasvanut.

Euregio Karelian alueella asuvien Venäjän kansalaisten passit voidaan vuodesta 2015 alkaen toimittaa postitse omistajilleen.

Tapahtumat

Vuoteen 2015 mahtui viranomaisten ja muiden toimijoiden vierailuita molemmin puolin rajaa. Yhdeksän suomalaista valtuuskuntaa osallistui Sortavalassa 6. kesäkuuta järjestettyihin Karjalan tasavallan 95-vuotisjuhliin. Vierailujen yhteydessä neuvoteltiin yhteistyöstä muun muassa ystävyyskuntatoiminnan, kirjallisuuden, matkailun sekä yritystoiminnan saroilla. Kävijämäärältään vuoden suurin tapahtuma oli syyskuussa Petroskoissa järjestetty suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, johon osallistui 340 toimijaa. Marraskuussa Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen delegaatio vieraili Karjalan tasavallassa liikenneyhteyksien ja rajanylityspaikkojen kehittämisen merkeissä. Lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto edusti Euregio Kareliaa AEBR:n (Association of European Border Regions) tilaisuuksissa Brysselissä ja Tanskassa.

Barents-yhteistyön merkittävin tapahtuma oli lokakuussa pidetty Barentsin euroarktisen neuvoston ulkoministerikokous Oulussa. Uuden puheenjohtajan ominaisuudessa tapahtumaan osallistui myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Samalla Barentsin alueneuvoston ja – komitean puheenjohtajuus siirtyi Kainuuseen.

Joensuussa järjestetty Barentsin alueen metsäfoorumi oli yksi Suomen päättyneen BEAC- puheenjohtajuuskauden tärkeimmistä tapahtumista. Foorumiin osallistui 150 asiantuntijaa, joista noin kolmannes saapui Venäjältä. Erityisteemoina olivat puurakentaminen ja metsäbioenergia.

Elinkeinoelämä

Swedwood möi Kostamuksen tehtaansa kuopiolaiselle Pin Arctic Oy:lle maaliskuussa 2015. Sahalla työskentelee 220 henkeä. Kaupan myötä suurten suomalaisomisteisten tuotantoyritysten lukumäärä Kostamuksessa kasvoi kahteen. Kostamuksessa toimii ennestään autojen johdinsarjoja valmistava PKC Group.

Pyhäjoen ydinvoimalan rakennustyömaa on käynnistetty. Toimittajaksi valikoitui venäläinen Rosatom, jonka pietarilainen pääurakoitsija Titan-2 aloitti työt kesällä 2015. Neljän kilometrin yhdystie 8-tien ja rakennustyömaan välillä otettiin käyttöön syyskuussa. Paikallisia urakoitsijoita otetaan mukaan hankkeeseen. Alkuinvestointien ruoppaustöineen arvioidaan olevan 500 miljoonaa euroa. Itse ydinvoimalan rakentaminen alkaa vuonna 2018.

 


Barentsin kehityskäytävän Petroskoi – Niirala – Joensuu – Kajaani – Oulu yhteistyöfoorumi pidettiin Nurmeksessa 14.1.2016

3.2.2016

Paneelikeskustelu

Nurmeksen Hyvärilässä kokoonnuttiin 14.1.2016 pohtimaan Petroskoista Niiralan, Joensuun ja Kajaanin kautta Ouluun ulottuvan kehityskäytävän potentiaalia. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen. Näkemyksensä alueen kehitykseen toivat puheenvuoroissaan esiin suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen sekä aluekehityspäällikkö Paavo Keränen Kainuun liitosta. Timo Leinonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta valotti Karjalan tasavallan kehitysnäkymiä, ja Sweco Ympäristön Kimmo Vähäjylkkä esitteli yhteenvedon kehityskäytävän esiselvitystyön tuloksista.

Sweco Ympäristön laatiman esiselvityksen mukaan vyöhykettä luonnehtivat erityisesti matkailu, metsä- ja biotalous sekä logistiikka. Muita lupaavia aloja ovat muun muassa elintarviketuotantoon liittyvä teknologia, kaivannaisteollisuus, kulttuuri sekä korkeakouluyhteistyö.
Esiselvityksen perusteella kehityskäytävä profiloituu erityisesti monipuolisten sosio-ekonomisten yhteyksiensä ansiosta. Tarkasteltavia vaikutuksia ei tulisi rajoittaa pelkästään Luoteis-Venäjään: mahdollisuuksia nähdään Pietarin lisäksi Moskovassa ja Kiinassa saakka, unohtamatta myöskään Perämeren kautta avautuvia markkinoita. Kehityskäytävän kannalta tärkeää olisi Niiralan rajanylityspaikan statuksen nostaminen ja alueen sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden tarkastelu.

Panelisteina ansioituivat Hanna Susitaival Taiteen edistämiskeskuksesta, Timo Karjalainen Luonnovarakeskuksesta, Tuomo Tahvanainen Kainuun Edusta, Raimo Kaikkonen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta sekä Birgitta Väisänen KETI:stä. Yleisö osallistui keskusteluun vilkkaasti ja antoi palautetta esimerkiksi kehityskäytävän ulottuvuuteen liittyen. Erityisesti puhuttivat kulttuurin tuotteistaminen ja alueen matkailupotentiaali. Karjalan tasavallan ja Pohjois-Pohjanmaan tuominen mukaan yhteistyöhön nähtiin erittäin tärkeänä. Suunnitelmiin kaivattiin vielä konkretiaa, jonka myötä myös elinkeinoelämän toimijat saataisiin mukaan.

Yhteistyöfoorumi sujui innostuneissa tunnelmissa. Kehityskäytävään suhtaudutaan myönteisesti, ja se nähdään yhtenä keinona vastata alueen syrjäisyyden ja talouden aiheuttamiin haasteisiin.