« Takaisin

Euregio Karelian vuosi 2015

Euregio Karelian vuosi 2015

Kokoukset ja Euregio Karelian toiminta

Euregio Karelian hallitus kokoontui 10. joulukuuta 2015 Petroskoissa. Vuonna 2015 Euregio Karelian hallituksen puheenjohtajina toimivat Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju ja Karjalan tasavallan talouskehitysministeri Valentin Tshmil, pääsihteereinä Roman Gokkoev ja Kira Romanova.

Avauspuheenvuorossaan Karjalan Valentin Tshmil esitteli kesäkuussa hyväksytyn Karjalan Tasavallan talouskehitys 2020 – tavoiteohjelman, jossa Karjalan talouspotentiaalin kehittämiseksi nimetyt kulmakivet ovat perustuotannon kilpailukyvyn lisääminen, uusien tuotantoyritysten ja klustereiden perustaminen sekä toimivan infrastruktuurin turvaaminen alueen sosiaalista ja taloudellista kehitystä varten. Raja-alueen infrastruktuurin, erityisesti Värtsilän rajanylityspaikan ja rautatieaseman sekä Syväoron rajanylityspaikan ja tulliterminaalin kehittäminen ja rakentaminen ovat tärkeitä kehityskohteita Karjalan tasavallan näkökulmasta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Lyly Rajala kertoi poliittisessa katsauksessaan Suomen aluehallinnossa vuonna 2019 voimaantulevasta uudistuksesta.

Hallituksen kokous Petroskoissa 2015

Muita kokouksessa käsiteltyjä asioita olivat kansainvälisiä standardeja vastaavaksi saatetun Venäjän valtionhankintoja koskevan lainsäädännön periaatteet ja sen luomat edellytykset myös suomalaisten toimijoiden kilpailulle, edellisen kokouksen päätösten toimeenpano sekä Euregio Karelia yhteistyön pääsuunnat 2020 – asiakirjan toteuttaminen. Keskustelua käytiin Karelia ENPI CBC 2007–2013 – ohjelman lopputuloksista ja sulkemisprosesseista sekä Karelia CBC 2014–2020 – ohjelman valmistelusta. Myös Kainuun liiton Barentsin alueneuvoston puheenjohtajuustavoitteet kaudelle 2015 – 2017 sekä mahdollisuus Euregio Karelia – seminaarin järjestämisestä Pohjois-Karjalassa syksyllä 2016 olivat agendalla.

Euregio Karelian sihteeristö kokoontui vuonna 2015 neljä kertaa. Teemoina olivat muun muassa esitteen laatiminen Euregio Karelian toiminnan pääsuunnat 2020- asiakirjan pohjalta, nettisivujen päivittäminen sekä tiedonvälityksen lisääminen Euregio Karelian Facebook-sivun kautta. Lisäksi kokouksissa käsiteltiin uutta CBC-ohjelmaa ja muita ajankohtaisia rajanylittävään yhteistyöhän liittyviä asioita.

Toiminnan pääsuunnat 2020- asiakirjassa esitettyjä tavoitteita on ajettu maakunnissa. Kainuun osalta yritysten, hallinnon, opetuksen ja kulttuurin edustajista koostuva Venäjä-asiantuntijaryhmä toimii vuonna 2014 laaditun Kainuun Venäjä-strategia 2020:n pohjalta. Pohjois-Karjalassa toimiva Venäjä-ryhmä ohjaa Venäjä-yhteistyötä ja toteuttaa maakuntaohjelmaan kirjattua älykkään erikoistumisen strategiaa Venäjä-osaamisen alueella.

Euregio Karelian hallituksen Suomen puheenjohtajuus vuonna 2016 on Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla. Venäjällä puheenjohtajuutta jatkaa Karjalan tasavalta.

Hankkeet ja sopimukset

Petroskoin ja Joensuun välillä elokuussa 2013 käynnistynyt päivittäinen bussiliikenne on ainoa rajanylittävä julkinen yhteys Euregio Karelian alueella. Pohjois-Karjalan ja Kainuun yhteistyönä on käynnistetty NiiKa-esiselvityshanke, jonka tavoitteena on luoda monipuolien elinkeinotoiminnan ja yhteistyön mahdollistava kehityskäytävä reitille Petroskoi-Niirala-Joensuu-Kajaani-Oulu. Hanke toteutetaan osana laajempaa kansainvälistä Barentsin yhteistyöaluetta yhdessä Karjalan tasavallan edustajien kanssa vuonna 2016.

Euregio Karelian sihteerit ovat osallistuneen CBC-ohjelman valmisteluissa ohjelmointikomitean työskentelyyn, esittäneet näkemyksiään investointihankelistaan ja ohjelma-asiakirjaan. Euroopan komissio hyväksyi ohjelma-asiakirjat joulukuussa 2015. Ohjelmakauden painopisteet ovat pk-yritysten toiminta, kulttuuri ja historiallisen perinnön säilyttäminen, ympäristönsuojelu ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen sekä tehokkaat ja turvalliset rajat.

Suomi ja Venäjä allekirjoittivat uuden rautatieliikennesopimuksen huhtikuussa 2015, ja se tulee ratifioida maiden eduskunnissa. Voimaan astuttuaan se tulee edistämään maiden välistä kauppaa, mutta ei avaa maiden sisäisiä rautatiekuljetusmarkkinoita naapurimaiden yrityksille.

Toteutuneita projekteja

Lahdenpohjan piirisissä Karjalan tasavallassa avattiin marraskuun lopussa rajanylittävän yhteistyön kannalta tärkeä Ihala-Raivio-valtakunnanraja -tie, johon on saatu rahoitusta ENPI CBC-ohjelmasta.

Schengen-maiden yhteinen viisumitietojärjestelmä VIS laajeni Venäjälle. Tähän liittyen viisumihakijoilta on viisumihakemuksen jättämisen yhteydessä kerätty sormenjäljet 14.9.2015 alkaen. Rajanylitysmäärät ovat pysyneet keskimäärin edellisvuoden tasolla, mutta suomalaisten osuus rajanylittäjistä on kasvanut.

Euregio Karelian alueella asuvien Venäjän kansalaisten passit voidaan vuodesta 2015 alkaen toimittaa postitse omistajilleen.

Tapahtumat

Vuoteen 2015 mahtui viranomaisten ja muiden toimijoiden vierailuita molemmin puolin rajaa. Yhdeksän suomalaista valtuuskuntaa osallistui Sortavalassa 6. kesäkuuta järjestettyihin Karjalan tasavallan 95-vuotisjuhliin. Vierailujen yhteydessä neuvoteltiin yhteistyöstä muun muassa ystävyyskuntatoiminnan, kirjallisuuden, matkailun sekä yritystoiminnan saroilla. Kävijämäärältään vuoden suurin tapahtuma oli syyskuussa Petroskoissa järjestetty suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, johon osallistui 340 toimijaa. Marraskuussa Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen delegaatio vieraili Karjalan tasavallassa liikenneyhteyksien ja rajanylityspaikkojen kehittämisen merkeissä. Lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto edusti Euregio Kareliaa AEBR:n (Association of European Border Regions) tilaisuuksissa Brysselissä ja Tanskassa.

Barents-yhteistyön merkittävin tapahtuma oli lokakuussa pidetty Barentsin euroarktisen neuvoston ulkoministerikokous Oulussa. Uuden puheenjohtajan ominaisuudessa tapahtumaan osallistui myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Samalla Barentsin alueneuvoston ja – komitean puheenjohtajuus siirtyi Kainuuseen.

Joensuussa järjestetty Barentsin alueen metsäfoorumi oli yksi Suomen päättyneen BEAC- puheenjohtajuuskauden tärkeimmistä tapahtumista. Foorumiin osallistui 150 asiantuntijaa, joista noin kolmannes saapui Venäjältä. Erityisteemoina olivat puurakentaminen ja metsäbioenergia.

Elinkeinoelämä

Swedwood möi Kostamuksen tehtaansa kuopiolaiselle Pin Arctic Oy:lle maaliskuussa 2015. Sahalla työskentelee 220 henkeä. Kaupan myötä suurten suomalaisomisteisten tuotantoyritysten lukumäärä Kostamuksessa kasvoi kahteen. Kostamuksessa toimii ennestään autojen johdinsarjoja valmistava PKC Group.

Pyhäjoen ydinvoimalan rakennustyömaa on käynnistetty. Toimittajaksi valikoitui venäläinen Rosatom, jonka pietarilainen pääurakoitsija Titan-2 aloitti työt kesällä 2015. Neljän kilometrin yhdystie 8-tien ja rakennustyömaan välillä otettiin käyttöön syyskuussa. Paikallisia urakoitsijoita otetaan mukaan hankkeeseen. Alkuinvestointien ruoppaustöineen arvioidaan olevan 500 miljoonaa euroa. Itse ydinvoimalan rakentaminen alkaa vuonna 2018.