Euregio Karelia-seminaari järjestettiin 2.11. Joensuussa

Euregio Karelian puheenjohtajat 2016 Risto Poutiainen ja Juri Saveljev poseeraavat yhdessä Valeri Shljaminin (keskellä) kanssa.

Raja-alueyhteistyön tulevaisuus nähdään valoisana

Euregio Karelian puheenjohtajat 2016 Risto Poutiainen ja Juri Saveljev poseeraavat yhdessä Valeri Shljaminin (keskellä) kanssa.

Euregio Karelian puheenjohtajat 2016 Risto Poutiainen ja Juri Saveljev poseeraavat yhdessä Valeri Shljaminin (keskellä) kanssa.

Seminaari ”Raja-alueyhteistyön nykytila ja tulevaisuus Euregio Karelian alueella” kokosi yhteen yli 100 toimijaa kuulemaan alustuksia ja keskustelemaan raja-alueyhteistyöstä niin Euregio Karelian alueella, kuin myös laajemmin Suomen ja Venäjän välillä.

Seminaarin esitykset ja puheenvuorot löytyvät Euregio Karelian nettisivuilta http://www.euregiokarelia.com/materiaalit/tilaisuuksien-materiaalit.

 

 

 

 

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Hallituksen puheenjohtajan Esko Ahon (East Office of Finnish Industries) mukaan tärkeimmät syyt Suomen ja Venäjän kaupan volyymien laskulle ovat pakotteet, ruplan heikkeneminen ja Venäjän yhteiskunnan rakenteiden jäykkyys.  Hän kertoi, että pakotteista huolimatta kauppa on viime aikoina piristynyt ja fundamentaalinen perusta Suomen ja Venäjän väliselle kaupalle on kunnossa.

Venäjän Suomen kaupallisen edustuston päällikkö ja yksi vuoden 2000 Euregio Karelia-yhteistyöalueen perustamissopimuksen allekirjoittajista Valery Shljamin näki EU:n, Venäjän ja Suomen välisen raja-alueyhteistyön jatkuvuuden tärkeänä. Raja-alueyhteistyö työllistää Suomessa noin 15 000 henkeä ja Venäjällä noin 10 000 henkilöä. Hän piti vahvuutena, että Suomen ja Venäjän rajanylittävät suhteet ovat monitasoiset, ja toimijoita ovat valtiovallan elinten lisäksi mm. ystävyyskaupungit ja -kunnat, korkeakoulut sekä yritykset ja kauppakamarit. Taloudellisen yhteistyön haasteena hän nosti esille sen, että suomalaiset pankit myöntävät hyvin nihkeästi lainoja venäläisille tai venäläistaustaisille yrityksille. Tästä on kokemuksia myös Pohjois-Karjalassa.

Valeri Shljaminin tavoin valtiosihteeri Jari Partanen liikenne- ja viestintäministeriöstä näki tärkeänä tapahtumana sen, että Suomen ja Venäjän hallitustenvälinen talouskomissio kokoontuu Moskovassa 23.11. – ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen.  Viranomaisten suhteiden lämpenemisestä kertoo sekin, että suomalais-venäläinen rajanylittävän yhteistyön komissio kokoontui kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran Hatsinassa Leningradin alueella syyskuun lopulla. Komissiolla on tärkeä rooli varmistaa raja-alueiden yhteistyön strateginen ja poliittinen ohjaus.

Yksi tärkeimmistä rajan ylittävän yhteistyön rahoitusinstrumenteista ovat ENI CBC-ohjelmat. Neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen TEM:stä kertoi, että vuoden 2017 alussa Suomen ja Venäjän välillä käynnistyy kolme rahoitusohjelmaa, joiden rahoitus on yhteensä 180 miljoonaa euroa.  Euregio Karelian alueella toimivan Karelia-ohjelman rahoitus on 43 miljoonaa euroa. Ohjelmaa rahoittavat EU, Venäjä ja Suomi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paneelikeskustelussa pureuduttiin etsimään vastausta kysymykseen, onko metsäbiotaloudesta uuden kasvun ja hyvinvoinnin veturiksi Euregio Karelian alueella. Raaka-ainevarojen arvioitiin riittävän nykyisille tehtaille ja uusillekin biojalostamoinvestoinneille, joita on suunnitteilla molemmin puolin rajaa. Uhkina suunnitelmien toteutumiselle nähtiin rahoituksen saatavuus ja rajanylityspaikkojen toimivuus.

Kostamuksessa puuta sahaavan Karelian Wood Companyn toimitusjohtajan Jukka Norpan mukaan Vartius-Lytan rajanylityspaikan tulisi olla auki myös yöllä (nyt klo 7-21), jotta yrityksen 7 000 rekan liikenne voisi ensi vuonna sujuvasti ja taloudellisesti kannattavasti operoida pääasiassa Kostamuksen ja Oulun sataman välillä. Rajavartiolaitoksen suunnitelmissa on kuitenkin päinvastoin supistaa Vartius-Lytan aukioloa kahdella tunnilla. Suomen valtiovallan suuntaan lähetettiinkin seminaarista painokas viesti, että Rajan ja Tullin määrärahojen tulisi säilyä tasolla, joka mahdollistaa Euregio Karelia alueen rajanylityspaikkojen nykyisten aukioloaikojen säilymisen, ja Vartius-Lytan jopa ympärivuorokautisen aukiolon.

Euregio Karelia on Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue ja – foorumi. Yhteistyön tärkeimpiä painopisteitä ovat yhteinen edunvalvonta rajan ylittäviin asioihin liittyen, yhteyksien ja infrastruktuurin parantaminen, elinkeinoelämän yhteistyön edistäminen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen. Läpileikkaavina teemoina ovat ympäristöasiat, nuorisoyhteistyö sekä koulutus ja tutkimus.

Euregio Karelian tavoitteet, tehtävät ja toimintaperiaatteet löytyvät Toiminnan pääsuunnat 2020 -asiakirjasta.

Lisätietoja:

Yhteyspäällikkö Timo Leinonen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, timo.leinonen(at)pohjois-karjala.fi, 050 463 1424

Aluekehityspäällikkö Paavo Keränen, Kainuun liitto, paavo.keranen(at)kainuu.fi, 044 7100 853

Kansainvälisten asioiden päällikkö Roman Gokkoev, Pohjois-Pohjanmaan liitto, roman.gokkoev(at)pohjois-pohjanmaa.fi, 040 539 2133