Euregio Karelian edustajat Venäjän federaation kaupallisen edustuston vieraina

Pentti Malinen kertoo Kainuun terveiset Valery Shljaminille. Kuva: Irina Nazarova

Pentti Malinen kertoo Kainuun terveiset Valery Shljaminille. Kuva: Irina Nazarova

Euregio Karelian alueen maakuntajohtajat Risto Poutiainen (Pohjois-Karjala), Pentti Malinen (Kainuu), Paavo Harju (Pohjois-Pohjanmaa), Karjalan tasavallan talouskehitysministeriön varaministeri Dmitri Kislov sekä osa Euregio Karelian sihteeristöstä kävivät Venäjän kaupallisen edustajan Valery Shljaminin vieraina 5.4.2016.

Venäjän Federaation kaupallisessa edustustossa vuodesta 2003 saakka työskennellyt Valery Shljamin on yksi keskeisistä Euregio Karelian perustajahahmoista. Karjalasta lähtöisin oleva kaupallinen edustaja on työskennellyt muun muassa Kostamuksen kaupunginvaltuutettuna, Karjalan tasavallan hallituksen varapuheenjohtajana, ulkoministerinä sekä talouskehitysministerinä. Miltä Euregio Karelian tilanne näyttää nykyään?

”Euregio Kareliaa perustettaessa suomalaiset ja venäläiset toimijat halusivat nähdä, mitä kaikkea läheisillä naapuruussuhteilla voi saada aikaan”, Shljamin totetaa. Hänen mukaansa Euregio Karelian alueella rajanylittävän yhteistyön merkitystä ei voi pelkistää talouden mittareihin, vaan siihen kuuluu olennaisesti myös alueen eri kulttuureiden ja ihmisten välinen vuorovaikutus. Alueellisena foorumina Euregio Karelia mahdollistaa eri aluetasojen kehityssuunnitelmien yhteensovittamisen ja yhteisten intressien löytämisen. Myös uudenlaisia yhteistyön muotoja tarvitaan muuttuvassa maailmassa. Pitkät laukkukaupan perinteet ovat modernisoituneet nykypäivän liiketoiminnaksi, ja teknologiapuistojen välillä tehdään yhteistyötä.

Suomen ja Venäjän välinen kaupankäynti on viime aikoina kohdannut suuria haasteita. Joillain sektoreilla talousvaikeudet ja pakotteet ovat vaikuttaneet hyvinkin voimakkaasti erityisesti vientimarkkinoihin. Yhteistyöhalukkuutta kuitenkin löytyy. Shljaminin mukaan venäläiset ovat erittäin kiinnostuneita muun muassa teknologiakumppanuudesta suomalaisyritysten kanssa. Korkea teknologia kehittyy Venäjällä hyvää vauhtia, ja yhteistyömahdollisuuksia on esimerkiksi lääketeollisuuden, kemian ja ICT:n aloilla. Bloombergin innovaatioindeksissä Venäjä oli sijailla 12, Suomi sijoittui seitsemänneksi.

Taloudellisesti merkittäviä yhteistyöaloja ovat tällä hetkellä arktinen teknologia, laivanrakennus sekä energiantuotanto. Liiketoiminnan infrastruktuurin kehittämiselle on tarvetta, jotta taloudellista yhteistyötä pystytään lisäämään.