Kontakteja Kostamuksesta

Kainuun liitto, Kainuun yrittäjät ja Suomi-Venäjä – seuran Pohjois-Suomen piirijärjestö järjestivät 14.4.2016 Kostamuksessa kansainvälisen bisnestapahtuman, jossa viranomaiset ja yritykset esittelivät toimintaansa ja kertoivat kansainvälistymistoiveistaan. Tapahtuman tavoitteena oli pk-yritysten yhteistyön kehittäminen, mutta tarjolla oli myös arvokasta tietoa kansainvälisestä ohjelmatyöstä. Paikalla oli osallistujia Karjalan tasavallasta, Kaliningradista, Arkangelista, Kainuusta sekä Pohjois-Karjalasta.

Dmitri Kislov Karjalan tasavallan talouskehitysministeriöstä sekä Paavo Keränen Kainuun liitosta viittasivat molemmat puheenvuoroissaan Karelia CBC-ohjelman valmistelutilanteeseen. Nykyisessä ohjelmassa keskitytään toimintasektoreiden sijaan ohjelma-alueiden valitsemiin temaattisiin painopisteisiin, joita ovat liiketoiminta ja pk-yritysten kehittäminen, paikallisen kulttuurin edistäminen ja historiallisen perinnön säilyttäminen, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä rajanylitys ja rajaturvallisuus. Jos kaikki menee suunnitellusti, hankehaut päästään avaamaan ensi syksynä, ja ensimmäiset projektit voidaan käynnistää alkuvuodesta 2017. Kiinnostuneiden hanketoimijoiden kannattaa aloittaa suunnittelu ja hankekumppaneiden etsintä hyvissä ajoin ennen kesän lomia.

Paavo Keränen kertoi Suomessa käynnissä olevasta aluehallintouudistuksesta. Aluehallintouudistus ja maakuntien roolin muuttuminen mahdollistaa alueiden roolin selkiyttämisen kansainvälisessä yhteistyössä. Euregio Karelia on foorumi, joka luo strategista pohjaa yhteistyön kehitykselle. Kainuun kannalta keskeisiä Venäjä-yhteistyön teemoja ovat poikittaisliikenteen kehittäminen Vartiuksen rajanylityspaikan kautta, matkailu, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä sosiaalinen hyvinvointi.

Kaliningradin kuulumisia olivat kertomassa pk-yritysten tukikeskuksen puheenjohtaja Aleksander Popov sekä Kaliningradin alueen kansainvälisten hankkeiden koordinaattori Andrei Elizarov. Kaliningradissa on meneillään kansainvälisiä projekteja Luoteis-Venäjän energiatehokkuuden ja cleantechin, biotalouden ja merellisten bioresurssien kehityksen sekä osallistavan kaupunkisuunnittelun edistämisen saralla. Yhteistyökumppaneita etsitään muun muassa Pohjoismaista, ja projektien puitteissa on luvassa myös Suomen matka. Bisnestapahtuman osallistujat saivat myös kutsun 8.-9. kesäkuuta Kaliningradissa järjestettävään seminaariin, jossa käsitellään asukkaiden ja yritysten osallistumista kaupunkiympäristön suunnitteluun ja säilyttämiseen sekä syyskuun alussa järjestettävään Kaliningradin energiafoorumiin.

Ozjosrkin alueelta tullut Andrei Elizarov kertoi, että Kaliningradissa sekä Suomen ja Venäjän Karjalassa on hyvin samankaltainen luonto, joten yhteistyömahdollisuuksia löytyy esimerkiksi luontomatkailun ja kalastuksen tiimoilta. Kaliningradissa tehdään paljon yhteistyötä etenkin Puolan ja Liettuan kanssa, ja eurooppalaisia kokemuksia halutaan hyödyntää alueen kehittämisessä.

Kansainvälistymisrahoitusta ja vientitakuita suomalaisyrityksille myöntävän Finnveran toimintaa esitteli Aatos Martikainen. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi toimintaansa aloittaville, sukupolven vaihdoksen läpikäyville, kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille. Ulkomaisille yrityksille Finnvera tarjoaa rahoitusta suomalaisten kumppaneiden kautta siten, että suomalainen yritys toimii lainanottajana. Aatos Martikainen totesi, että tällä hetkellä Venäjän markkinoille suuntautuneita vientiyhtiöitä on Finnveran listoilla 43, ja luvussa olisi vielä kasvunvaraa.

Karelian Wood Companyn toimitusjohtaja Jukka Norppa kertoi Suomen metsäteollisuuden mahdollisuuksista Kostamuksessa. Pin Arcticin tytäryhtiö työllistää Kostamuksessa 228 henkeä, ja sen liikevaihto vuonna 2015 oli 900 miljoonaa ruplaa. Jukka Norpan mukaan nyt on hyvä aika investoida Venäjälle: viranomaiset ovat yhteistyöhaluisia, työvoimakustannukset maltilliset, työvoimaa on riittävästi, raaka-ainevarannot hyvät ja jalostusaste alhainen. Kostamuksen sijainti on myös erinomainen – matkaa Oulun satamaan on vain 300 km. Toisaalta liiketoimintaympäristö tarjoaa myös omat haasteensa: suomaisten on varauduttava siihen, että omistajan edustajan on oltava paikan päällä. Metsäalalla aliurakoitsijaketju puunkuljetuksen ja korjauspalveluiden osalta on Venäjällä heikko, ja yrityksen yhteiskuntavastuu on hyvin erilainen kuin Suomessa.

Monet foorumiin osallistuneet yrittäjät kertoivat kansainvälistymissuunnitelmistaan. Yhteistyökumppaneita haettiin niin laivanrakennuksen, metallinkierrätyksen kuin puunjalostus- ja metsäkonealoilta, ja suomalaisia franchising- yrityksiä toivottiin Arkangeliin. Karjalan yrittäjien oikeussuojavaltuutettu Elena Gnjotova puolestaan kertoi Karjalan tasavallassa tarjottavasta oikeusapupalvelusta, jonka tehtävä on auttaa yrittäjiä erilaisissa ongelmatilanteissa.

FinTek on liimahirsitalojen tuotantoon erikoistunut yritys. Pääjohtaja Andrei Aleksenko kertoi, että yritys työllistäisi mielellään suomalaisia korkean teknologian osaajia. Yritys toivoo suomalaisilta kumppaneilta rohkeutta ja nopeutta kansainvälistymistä koskeviin päätöksiin. FinTek investoi parhaillaan Pääjärvelle, jonne on nousemassa uusi saha. Investoinnin suuruus on jopa 40 miljoonaa euroa.

Matkailu oli myös yksi seminaarin teemoista. Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön Dimitri Bobrov näki Pietarin ympäristöön rakennetun Hopeisen helminauhan matkailuverkoston tärkeäksi Kostamuksen matkailupotentiaalin kannalta. Hopeinen helminauha yhdistää Luoteis-Venäjän alueet, ja siihen kuuluu yhteensä 13 matkailureittiä. Paavo Keränen mainitsi, että myös viisumikäytäntöjen sujuvoittaminen tai viisumivapaus lyhyille matkoille edistäisivät osaltaan rajanylittävää matkailua.

Tilaisuuden jälkeen osallistujat pääsivät vierailemaan FinTekin, Karelian Wood Companyn ja PKC-Groupin tehtailla.