angle-left

Innehållspresentatör

angle-left Barentsin kehityskäytävän Petroskoi – Niirala – Joensuu – Kajaani – Oulu yhteistyöfoorumi pidettiin Nurmeksessa 14.1.2016

Barentsin kehityskäytävän Petroskoi – Niirala – Joensuu – Kajaani – Oulu yhteistyöfoorumi pidettiin Nurmeksessa 14.1.2016

 

Nurmeksen Hyvärilässä kokoonnuttiin 14.1.2016 pohtimaan Petroskoista Niiralan, Joensuun ja Kajaanin kautta Ouluun ulottuvan kehityskäytävän potentiaalia. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen. Näkemyksensä alueen kehitykseen toivat puheenvuoroissaan esiin suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen sekä aluekehityspäällikkö Paavo Keränen Kainuun liitosta. Timo Leinonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta valotti Karjalan tasavallan kehitysnäkymiä, ja Sweco Ympäristön Kimmo Vähäjylkkä esitteli yhteenvedon kehityskäytävän esiselvitystyön tuloksista.

Sweco Ympäristön laatiman esiselvityksen mukaan vyöhykettä luonnehtivat erityisesti matkailu, metsä- ja biotalous sekä logistiikka. Muita lupaavia aloja ovat muun muassa elintarviketuotantoon liittyvä teknologia, kaivannaisteollisuus, kulttuuri sekä korkeakouluyhteistyö.

Esiselvityksen perusteella kehityskäytävä profiloituu erityisesti monipuolisten sosio-ekonomisten yhteyksiensä ansiosta. Tarkasteltavia vaikutuksia ei tulisi rajoittaa pelkästään Luoteis-Venäjään: mahdollisuuksia nähdään Pietarin lisäksi Moskovassa ja Kiinassa saakka, unohtamatta myöskään Perämeren kautta avautuvia markkinoita. Kehityskäytävän kannalta tärkeää olisi Niiralan rajanylityspaikan statuksen nostaminen ja alueen sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden tarkastelu.

Panelisteina ansioituivat Hanna Susitaival Taiteen edistämiskeskuksesta, Timo Karjalainen Luonnovarakeskuksesta, Tuomo Tahvanainen Kainuun Edusta, Raimo Kaikkonen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta sekä Birgitta Väisänen KETI:stä. Yleisö osallistui keskusteluun vilkkaasti ja antoi palautetta esimerkiksi kehityskäytävän ulottuvuuteen liittyen. Erityisesti puhuttivat kulttuurin tuotteistaminen ja alueen matkailupotentiaali. Karjalan tasavallan ja Pohjois-Pohjanmaan tuominen mukaan yhteistyöhön nähtiin erittäin tärkeänä. Suunnitelmiin kaivattiin vielä konkretiaa, jonka myötä myös elinkeinoelämän toimijat saataisiin mukaan.

Yhteistyöfoorumi sujui innostuneissa tunnelmissa. Kehityskäytävään suhtaudutaan myönteisesti, ja se nähdään yhtenä keinona vastata alueen syrjäisyyden ja talouden aiheuttamiin haasteisiin.